{"id":1915,"date":"2024-05-08T16:17:07","date_gmt":"2024-05-08T16:17:07","guid":{"rendered":"https:\/\/izzzleep.fi\/?p=1915"},"modified":"2024-05-08T16:17:07","modified_gmt":"2024-05-08T16:17:07","slug":"ovatko-unikoulut-haitallisia-lapsille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/ovatko-unikoulut-haitallisia-lapsille\/","title":{"rendered":"Ovatko Unikoulut Haitallisia Lapsille?"},"content":{"rendered":"
\"Picture<\/figure>\n\n\n\n
Kirjoittanut: Elina<\/h6>\n\n\n\n

Tiivistelm\u00e4 v\u00e4syneille vanhemmille: Unikoulut eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 tai pidenn\u00e4 lapsen unta, mutta ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t parantavat vanhemman jaksamista ja mielialaa. Seurantatutkimuksissa ei ole havaittu unikoulujen vaikuttavan lapsen psykologiseen hyvinvointiin, kognitiivisiin kykyihin tai lapsen ja vanhemman v\u00e4liseen kiintymyssuhteeseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vauvojen ja lasten uniasiat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vanhemmissa toisinaan paljon tunteita. Vanhemmat saattavat olla huolissaan paitsi omasta jaksamisestaan, mutta my\u00f6s lapsen riitt\u00e4v\u00e4 unensaanti mietitytt\u00e4\u00e4. Vanhemmalle mahdollisesti jo kertynyt univaje ja uusi el\u00e4m\u00e4ntilanne kirist\u00e4v\u00e4t tunteita entisest\u00e4\u00e4n ja saattavat osaltaan johtaa k\u00e4rjistyneisiin keskusteluihin muun muassa sosiaalisen median kanavilla. Kuormittuneena ja v\u00e4syneen\u00e4 kaikki omista toimintatavoista ja ajatusmaailmasta poikkeavat tavat olla vanhempi saattavat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita, joita ei \u201dnormaalitilanteessa\u201d lainkaan tunnistaisi omaksi.<\/p>\n\n\n\n

Tietoa vauvan normaalista unesta ei aina saa edes pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, joten on aivan luonnollista, ett\u00e4 kymmenen kertaa y\u00f6ss\u00e4 hulinoiva vauva her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vanhemmissa kummastelua. Syyt\u00e4 huoleen ei kuitenkaan (yleens\u00e4) ole \u2013 normaalisti kehittyv\u00e4, terve vauva saa kyll\u00e4 vuorokaudessa riitt\u00e4v\u00e4sti lepoa, vaikka vanhemmat eiv\u00e4t saisikaan! Vauvat itkev\u00e4t ja \u00e4hisev\u00e4t unissaan ja osaavat sy\u00f6d\u00e4 tukevasti h\u00f6yhensaarilla. Kunhan vauvan unihygienia on kunnossa ja h\u00e4nell\u00e4 on hyv\u00e4 olla, tulee unta riitt\u00e4v\u00e4sti (siis vauvalle, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vanhemmalle!).<\/p>\n\n\n\n

On kuitenkin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vauvan kokonaisvaltainen hyvinvointi riippuu t\u00e4ysin vanhempien jaksamisesta. Usein vanhemmat yritt\u00e4v\u00e4t selvit\u00e4 univajeen kanssa aivan liian pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 unikouluilla on edelleen huono maine. Unikoulua harkitseva tai toivova vanhempi saattaa my\u00f6s kohdata arvostelua l\u00e4hipiiriss\u00e4 ja sosiaalisessa mediassa. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa en k\u00e4sittele lainkaan \u201dhuudatusunikoulua\u201d, eli englanniksi cry-it-out metodia tai CIO:ta ja t\u00e4t\u00e4 metodia en voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suositella toteutettavaksi ilman terveydenhuollon ammattilaisen valvontaa ja huolellista tilannearviota.<\/p>\n\n\n\n

Uniohjaajilla on yleens\u00e4 repertuaarissaan useampia erilaisia unikoulumetodeja, joista tunnetuimpia ja tutkituimpia ovat Ferber metodi, tuoliunikoulu ja rytmitys (Mindell et al., 2006). Yhteist\u00e4 n\u00e4ille tekniikoille on pyrkimys auttaa lasta itsen\u00e4isesti yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n unisyklej\u00e4 ja\/ tai itsen\u00e4inen nukahtaminen. Huomionarvoista on, ett\u00e4 raskausaikana vanhemmalle tarjottu tieto vauvojen unesta ja unihygieniasta (Mindell et al., 2006) auttoi vauvoja nukkumaan \u201dl\u00e4pi y\u00f6n\u201d (eli 5\u20136 tuntia yht\u00e4jaksoisesti) 75% tapauksista jo kolmen viikon i\u00e4ss\u00e4 kun kontrolliryhm\u00e4st\u00e4 samaan tulokseen p\u00e4\u00e4si alle puolet vauvoista. Mit\u00e4\u00e4n unikouluja ei tietenk\u00e4\u00e4n vastasyntyneelle pidetty \u2013 raskaana olevalle vanhemmalle ainoastaan tarjottiin kattavasti tietoa vauvan unesta ja unihygieniasta. Tulokset puhuvat sen puolesta, ett\u00e4 unihygienian huomiointi ja tieto vauvan biologisesti normaalista unesta tukivat vauvan unta merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Are sleep training methods harmful to children?<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Unikouluista (siis muista kuin CIO) on tehty suhteellisen v\u00e4h\u00e4n tutkimuksia, vaikka aihe koskettaa l\u00e4hes kaikkia l\u00e4nsimaisia perheit\u00e4. Unikoulujen toimivuudesta on saatu osittain ristiriitaista tietoa. Yksitt\u00e4iset tutkimukset saattavat tuottaa l\u00e4hes uskomattomia tuloksia unikoulujen tehokkuudesta ja osassa tutkimuksista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 havaittu mit\u00e4\u00e4n (tai vain hyvin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4) vaikutuksia vauvan uneen. Yhteist\u00e4 l\u00e4hes kaikille tutkimuksille kuitenkin on, ett\u00e4 vanhemman mieliala ja jaksaminen paranivat perheiss\u00e4, joissa toteutettiin suositeltuja, lempeit\u00e4 unikoulumetodeja, vaikka lapsen tosiasiallinen unim\u00e4\u00e4r\u00e4 ei olisi juurikaan kohentunut tai her\u00e4\u00e4misten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4hentynyt (Fangupo et al., 2021; Gardisar et al., 2016; Hiscock et al., 2008; Mindell et al., 2006). Huomionarvoista on, ett\u00e4 viiden vuoden seurantatutkimuksessa ei havaittu mit\u00e4\u00e4n eroa unikoulutettujen ja ei-unikoulutettujen lasten v\u00e4lill\u00e4 (unikoulu toteutettiin 7 kk i\u00e4ss\u00e4 ja osallistujia oli 225) kun lapsen hyvinvointia mitattiin kymmenell\u00e4 eri tasolla<\/strong>, joihin kuuluivat mm. stressi, uni, kiintymyssuhde ja haastava k\u00e4yt\u00f6s (Price et al., 2012). Vastaavia tuloksia on saatu useissa lyhyemmiss\u00e4 seurantatutkimuksissa (mm. Gradisar et al., 2016; Hiscock et al., 2008).<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusten perusteella huolella toteutettu lempe\u00e4 unikoulu ei siis vaikuta lapsen kehitykseen tai hyvinvointiin negatiivisesti, mutta toisaalta positiivisista vaikutuksista lapsen unen laatuun ei ole saatu selke\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Voisikin ajatella unikoulun ensisijaisen tarkoituksen olevan y\u00f6llisen signaloinnin rajoittaminen ja itsen\u00e4isen nukahtamisen taitojen harjoittelu ja t\u00e4t\u00e4 kautta vanhemman hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lapsen ensisijaisen hoivaajan terveys ja toimintakyky eiv\u00e4t ole merkityksett\u00f6mi\u00e4 asioita! Tutkimusten mukaan unikoulua pit\u00e4neiss\u00e4 perheiss\u00e4 ensisijainen hoivaaja sai enemm\u00e4n unta, mik\u00e4 kohensi hoivaajan psyykkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 terveydentilaa. Positiivisia vaikutuksia havaittiin my\u00f6s kognitiivisissa kyvyiss\u00e4 (Kempler et al., 2016; Mindell et al., 2010; Meltzer et al., 2007). Paremmalla unella oli my\u00f6s suotuisia vaikutuksia vanhemman kokemaan stressiin ja synnytyksen j\u00e4lkeiseen masennukseen (Meltzer & Mindell, 2007). Onnistunut unikoulu voi olla vanhemmalle voimaannuttava kokemus ja parantaa itseluottamusta (Mindell et al., 2006). Paremmin lev\u00e4nnyt vanhempi jaksaa pit\u00e4\u00e4 huolta sosiaalisista suhteistaan ja tehd\u00e4 itselleen nautinnollisia asioita, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 harmoniaa ja yleist\u00e4 hyvinvointia perheess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mink\u00e4\u00e4n lempe\u00e4n unikoulun ei ole pitkiss\u00e4k\u00e4\u00e4n seurantatutkimuksissa havaittu heikent\u00e4v\u00e4n lapsen hyvinvointia tai kiintymyssuhdetta mill\u00e4\u00e4n tavalla.<\/strong> Unikoulun aikainen johdonmukaisuus, metodin oikea valinta ja asiantunteva ohjaus ja neuvonta ovat kuitenkin t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Opastus vauvan uniasioihin jo raskausaikana olisi hyvin suotavaa, mutta unikoulu saattaa olla t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kalu perheess\u00e4, jossa ensisijainen hoivaaja on esimerkiksi uupumisvaarassa tai synnytyksen j\u00e4lkeisen masennuksen riskiryhm\u00e4ss\u00e4. Erilaisia nukkumisvaihtoehtoja perheille on lukemattomia erilaisia ja kaikki vaihtoehdot eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n perinteisi\u00e4 unikoulun elementtej\u00e4. Uneksijan koulutetut ja kokeneet uniohjaajat osaavat auttaa tilanteessa kuin tilanteessa ja neuvoa juuri teid\u00e4n perheellenne parhaiten sopivan l\u00e4hestymistavan ehdottoman turvallisilla ja testatuilla ohjeilla<\/a><\/em><\/strong>, jotka tukevat imetyst\u00e4, kiintymyssuhdetta ja koko perheen hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Jos uniasiat mietitytt\u00e4v\u00e4t, varaa aika t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/em><\/a> <\/strong>Uneksijan uniohjaajille.<\/p>\n\n\n\n

Team Uneksijan Elina<\/strong><\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

ps. Katso my\u00f6s Uneksija unioppaat t\u00e4\u00e4lt\u00e4 <\/em><\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

Fangupo, L. J., Haszard, J. J., Reynolds, A. N., Lucas, A. W., McIntosh, D. R., Richards, R., Camp, J., Galland, B. C., Smith, C., & Taylor, R. W. (2021). Do sleep interventions change sleep duration in children aged 0\u20135 years? A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Sleep Medicine Reviews<\/em>, 59<\/em>, 101498. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.smrv.2021.101498<\/a><\/p>\n\n\n\n

Gradisar, M., Jackson, K., Spurrier, N. J., Gibson, J., Whitham, J., Williams, A. S., Dolby, R., & Kennaway, D. J. (2016). Behavioural Interventions for Infant Sleep Problems: A Randomized Controlled Trial. Pediatrics, 137(6), e20151486. https:\/\/doi.org\/10.1542\/peds.2015-1486<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hiscock, H., Bayer, J. K., Hampton, A., Ukoumunne, O. C., & Wake, M. (2008). Long-term mother and child mental health effects of a population-based infant sleep intervention: cluster-randomized, controlled trial. Pediatrics<\/em>, 122<\/em>(3), e621-e627.<\/p>\n\n\n\n

Hiscock, H., & Wake, M. (2002). Randomised controlled trial of behavioural infant sleep intervention to improve infant sleep and maternal mood. BMJ, 324(7345), 1062-1065. https:\/\/doi.org\/10.1136\/bmj.324.7345.1062<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kempler, L., Sharpe, L., Miller, C. B., & Bartlett, D. J. (2016). Do psychosocial sleep interventions improve infant sleep or maternal mood in the postnatal period? A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Sleep Medicine Reviews<\/em>, 29<\/em>, 15-22. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.smrv.2015.08.002<\/a><\/p>\n\n\n\n

Meltzer, L. J., & Mindell, J. A. (2014). System atic review and meta-analysis of behavioural interventions for pediatric insomnia. Journal of Pediatric Psychology, 39(8), 932-948. https:\/\/doi.org\/10.1093\/jpepsy\/jsu041<\/a><\/p>\n\n\n\n

Meltzer, L. J., & Mindell, J. A. (2007). Relationship between child sleep disturbances and maternal sleep, mood, and parenting stress: A pilot study. Journal of Family Psychology, 21(1), 67-73. https:\/\/doi.org\/10.1037\/0893-3200.21.1.67<\/a><\/p>\n\n\n\n

Middlemiss, W., Granger, D. A., Goldberg, W. A., & Nathanson, L. (2012). Asynchrony of mother-infant hypothalamic-pituitary-adrenal axis activity following extinction of infant crying responses induced during the transition to sleep. Early Human Development, 88(4), 227-232. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.earlhumdev.2011.08.010<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mindell, J. A., Kuhn, B., Lewin, D. S., Meltzer, L. J., & Sadeh, A. (2006). Behavioral treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. Sleep, 29(10), 1263-1276. https:\/\/doi.org\/10.1093\/sleep\/29.10.1263<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mindell, J. A., Sadeh, A., Kohyama, J., & How, T. H. (2010). Parental behaviors and sleep outcomes in infants and toddlers: A cross-cultural comparison. Sleep Medicine, 11(4), 393-399. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.sleep.2009.11.011<\/a><\/p>\n\n\n\n

Price, A. M., Wake, M., Ukoumunne, O. C., & Hiscock, H. (2012). Five-year follow-up of harms and benefits of behavioral infant sleep intervention: randomized trial. Pediatrics<\/em>, 130<\/em>(4), 643-651.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut: Elina Tiivistelm\u00e4 v\u00e4syneille vanhemmille: Unikoulut eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 tai pidenn\u00e4 lapsen unta, mutta ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t parantavat vanhemman jaksamista ja mielialaa. Seurantatutkimuksissa ei ole havaittu unikoulujen vaikuttavan lapsen psykologiseen hyvinvointiin, kognitiivisiin kykyihin tai lapsen ja vanhemman v\u00e4liseen kiintymyssuhteeseen. Vauvojen ja lasten uniasiat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vanhemmissa toisinaan paljon tunteita. Vanhemmat saattavat olla huolissaan paitsi omasta jaksamisestaan, mutta […]<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_kadence_starter_templates_imported_post":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1915","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"taxonomy_info":{"category":[{"value":1,"label":"Uncategorized"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Jussi Rauhala","author_link":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/author\/jussirauhala\/"},"comment_info":2,"category_info":[{"term_id":1,"name":"Uncategorized","slug":"uncategorized","term_group":0,"term_taxonomy_id":1,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":6,"filter":"raw","cat_ID":1,"category_count":6,"category_description":"","cat_name":"Uncategorized","category_nicename":"uncategorized","category_parent":0}],"tag_info":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1915","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1915"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1915\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1916,"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1915\/revisions\/1916"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1915"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1915"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/izzzleep.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1915"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}